Kuvatarina :)

Moi! Vähän aikaa on siitä kulunut, kun viimeksi kirjoitin postausta. No mutta oon siitä pahoillani ja päätin nyt ryhdistäytyä ja kuvata vihdoin tätä kuvatarinaa. Mun piti aloittaa tää jo sillon kun sain Simonen, mutta yhdellä nukella siitä tarinasta ei ehkä tulisi niin kiva. Mutta nyt mulla on kaks nukkea ja saan tehtyä paremmin tätä kuvatarinaa. Mun ajatus ei oiken tänään kulje, että voisin kirjoittaa tänään jotain romaania tähän alkuun joten eiköhän vaan mennä kuvatarinaan :D 

Kuvatarina: Kielletyt avaimet

Simone: *Kävelee metsässä iloisesti hypellen ja katselee ympärillään olevia maisemia*

Simone: *Kävelee huomaamattaan kohti paksua puunrunkoa*

Simone: *Ei huomaa puuta ja astuu suoraan puun eteen ja...*

*kompastuu*

Simone: *Tomähtää maahan suoraan naamalleen*

Simone: *Kompuroi ylos vaivalloisesti*

Simone: Ööh, toivottavasti kukaan ei nähnyt tuota pikku kömmähdystä. Olipas noloa!

Näytänkin varmaan aika hirveältä.

Simone: Onneksi olen yksin täällä...

Simone: Ainakin toivottavasti...

Simone:*Jatkaa kävelyään ja vilkuilee hämillään ympärilleen*

Simone: Miksiköhän minusta tuntuu jotenkin oudolta. Ihan kuin joku olisi nähnyt tuon äskeisen kaatumisen. Ajattelin varmaan omiani...

Simone: *Kääntää katseensa ja jää tuijottamaan  suoraan eteenpäin*

Simone: *Tuijottaa porttia ja kylttejä*

Simone: *Vilkaisee nopeasti sivulleen*

Simone: *Ja kääntää katseensa takaisin porttiin*

Simone: En ole nähnyt tätä paikaa ennen. Mikä paikka tämä edes on?

?: Sinuna en en menisi sinne tai edes ajattelisi sitä...

Simone: *Hätkähtää* Ku-kuka siellä?

Simone: Tule esiin! *Huutaa epävarmana*

Etvert: Tässähän minä olen... Olen ollut aivan kokoajan, kun olet seisoskellut siinä ja miettinyt huomaisiko kukaan jos menisit siitä portista...

Simone: Kuka sinä olet? Mistä tiedät mitä ajattelen? Mitä ylipäätään teet täällä? Ja mitä sinä haluat minusta? *kysyy hämillään*

Etvert: Ei sinun tarvitse kaikkea tietää. Kehotan sinua vain menemään kotiin täältä ja kiertämään kaukaa tuon portin. Tämä ei ole pikkutyttöjen aluetta, eikä sinun todellakaan kuuluisi olla täällä.

Simone: Ja pah! Tuollainen heiveröinen köysikö minua pidättelisi! *Naurahtaa huvittuneena*

Simone: *Siirtää katseensa takaisin poikaan ja huomaa pojan kadonneen*

Mitä? Minne se poika hävisi? Tämä on pelottavaa. Haluan kotiin...

Myöhemmin kotona

Simone: Miksi en saa ajatuksiani irti siitä pojasta? Miksi se varoitteli minua siitä paikasta? Hän ei edes kertonut nimeään. Huomenna menen takaisin ja selvitän kuka se poika on. Sen teen!

-------------------------------------------------------------

Siinä  se oli! Ensimmäinen osa kuvatarinaa, joten toivottavasti tykkäsitte :) Kertokaa mielipiteitä ja haluatteko, että jatkan tätä. Ensi postaukseen!

♦Kaisa, Simone ja Etvert♦